Aika kuluu, minä en...

Jaahah, viimeisestä kirjallisesta tuotoksesta onkin jokunen hetki aikaa. Jospa nyt taas alkaisi kirjailukin maittamaan, kun kesä on ohi ja keikkaakin alkaa pukkaamaan. Kevät ja kesä meni hiukka rauhallisemmissa merkeissä kuin aikaisemmat, näin keikkahommien kannalta. Jokunen festari tuli vedettyä, Tuskaa ynnä muuta, Scourgerin matkassa on pyöritty levittämässä thrashin ilosanomaa Suomen nuorisolle. Eli tiskejä on hivelty, autossa istuttu ja siinä välissä hiukka napanderiakin otettu. Metkaa.
Tuskassa vedettiin kakkoslavalla Sköggereitä, harvinainen Tuska siinä mielessä että duunattavana oli vain yksi keikka, muun ajan sai harrastaa rauhassa skeneilyä ja reippailua. Ja katsoa keikkoja. Carcass rokkasi aivan törkeän kovaa, minkä nyt linetsekin tekemiseltä ehdin seurata, Slayer oli jumalauta Slayer, Morbid Angel kuritti kovaa ja Killswitch Engage oli (Adamin nerokkailla välireploilla höystettynä) aivan helkkarin toimiva. "Where are all the emo-pussies? Home baking cupcakes, while we are here, drinking beer! Metal!" Kiitokset hauskasta Tuskasta Timolle, Pedolle, Jussille, Terolle, Koivusen Arille, Wesleyerille, Antille ja Kiralle, ynnä kaikille muillekin tutuille. Mahtavuutta!
Paluu oikeaan keikkailun arkeen tapahtui Kymi Dark Riverissä. Aivan helkkarin asiallinen pikkufestari, jonka järjestelyistä vastaavat Domination Blackin mukavat miehet. Veto aikaisin illalla, helkkarin hyvällä D&B:n PA:lla, illalla saunaa, grillausta ja huikkaa aamuyölle asti. Yöpaikasta oli tosin unehtunut pari perusasiaa kuten patjat, joten yötä yritettiin nukkua Transporterin etupenkillä Scourger-Jaskan kanssa. Eipä vissiin palautuneet nuoruusaikojen festarimuistot mieleen. Ei. Enää. Ikinä. Paappa vaatii festareille hotellin, suihkun ja aamiaisbuffan. Asia on näin.
Jalometallissa käytiin myös. Barathrumia miksailin sisäareenalla Teatriassa, ja väijyin bändejä, esiintyjälista kun sattui olemaan vaarille melko suun mukainen. Trouble, Overkill, Possessed, Sadistik Intent...juhlaa. Eli taas kerran suht hilpeissä fiiliksissä koko juhlan ajan. Talevan, Jaskan, Teron ynnä muiden säätäjien kanssa aika kului kuin iltamissa, Apollo tarjosi kelpo yösijan ja Finnair lennätti. Kiitokset myös Kymitsikseille tarroittamisesta ja yöhäiriöistä. Asiatoimintaa. Ja sata salmaria tiskille, heti.
Juhannuksena hyppäsin paremman tekemisen puutteessa Apulantojen bussiin, ns. kontrastihäiriköksi. Kierrettiin Himos, Hanko ja RMJ. Melko hervoton reissu, yöt sekoiltiin, laulettiin "Vesa Mannisen Vesan Työkalusalkkua" (jota Anna Abreun piti tulla Hangossa myös lavalle fiittaamaan, mutta taisi neitokaisella mennä pupuli pöksyyn ennen koitosta...harmi), ja juhlittiin RMJ:ssä A-laudan legendaarisen monitorimiehen ja yleisneron Sammion sedän synttäreitä, lavalle tapahtuneille kakutushyökkäyksineen päivineen. Muuten koko RMJ taas todisti Suomen anti-Midaksen, Sedu Koskisen taikaa; Kaikki mihin mies koskee muuttuu samantien paskaksi. Hyvää yötä.
Kesän huippukohtia oli kuitenkin uuden orkkani Survivors Zeron aktivoituminen, demo tehtiin ja sillä saatiin sen verta vakuutettua ihmisiä että talvella on sitten ryhdyttävä levyntekohommiin. Sessiot tehtiin palasissa, omalla pajalla Roihikassa, Varmon Buckshotissa ja legendaarisessa Studio Perkeleessä Oitissa (mikä olikin rennoin studiosessio aikoihin). Mukavaa on se että orkasta löytyy ammattimiehiä alalle kuin alalle, mm. laulutaiteilijamme Tommi Rottenhan on pistämätön gourmet-kokki...harvoipa saa bassosessioiden päälle iltapalaksi ulkona grillattua sisusfilettä. Demon miksasi uusi tuttavuus, Ruotsin lahja death metalille Jonas Kjellgren, tunnettu mies mm. Scar Symmetryn kitaristina...ja tekikin aivan saatanan kovaa jälkeä. Yhteistyö miehen kanssa tulee todellakin jatkumaan. Ja olkaahan ensi vuonna kuulolla, jos reipas vanhan koulun döödimetalli kiinnostaa.
Muitakin reissuja oli, mutta parhautta oli kerrankin ihan oikean kesäloman vietto, mökillä ja onkihommissa.
Paskuutta edusti viimetalvisen vakiduunin Kallion Nightlifen lopettaminen Restelin toimesta. Paikassa tuli kuitenkin tehtyä vitusti hommaa, henkilökunta muodostui hyviksi ystäviksi ja eihän noita pienemmille bändeille suunnattuja keikkamestoja enää tsadissakaan ole juurikaan. Perseestä. Katsotaan nyt kuinka Dante's Highlite pystyy paikkaamaan.
Vaan tässä tämä, lisää seuraa piakkoin, kunhan tästä taas tien päälle päästään.