Studiossa tuli pistäydyttyä vierailemassakin, Klamydian uudelle levylle huutamassa niitä ääniä jotka Jokisen Veskun mielestä "eivät ole ihmisestä". Eli karjumassa kurkkutorvea pihalle ja hiukka myös kaunista uuu-uuu -kuoroa livertelemässä. Mukavat oli sessiot Villvoxilla, Laurilan Arska oli puikoissa ja mukava sessiohan se oli taas. Viinaakin juotiin, yllätys yllätys.
Ajan on kuitenkin pääasiassa vienyt Survivors Zeron levynteko, biisien hiomisen, hienosti sanottuna pre-productionin, treenaamisen ja viimeksi studion merkeissä. Ja melkomoinen lättyhän tuosta on tulossa, vaikka sen itte sanonkin. ensin työstettiin biisit demoiksi kotistudioissa, sitten vietettiin iltoja Roihikan treenikampuksen interiöörissä näpit ruvella, ja loppujen lopuksi vietettiin kaksi viikkoa Suokin legendaarisessa Seawolfissa, Majurin ja Hannun viehättävässä kortteerissa. Tuottajaksi riipaistiin ruottinmaalta Jonas Kjellgren, josta on tullut aiemminkin mainittua. Ja oikea valintahan tuo oli. Va fan, pojkefan!
Seawolfhan on yksi parhaista komeroista jotka studion nimeä tässä maassa kantavat, tilat ovat loistavat, meininki kohdallaan, ukot mukavia ja tekniikka ei muodosta ongelmaa. Paljon kertoo se että kun eka kertaa käytiin ruottin mies kentältä ja vietiin saarelle, oli ilmassa viel mietintää et jos ny ei sohvamajoitus hemmojen kotona käy, pannaan mies sitten hotelliin. Ekan kymmenen minsan jälkeen mies oli väenväkisin sitä mieltä että hän haluaa ehdottomasti asua studiolla, kerran elämässään kun moiseen linnaan asumaan pääsee...Suokki vei sytämen, kuten iskelmässä sanotaan.
Sessioista on tarkempaa höperöintiä meidän nettisivuilla (engelsmaanian kielellä tosin) joten täällä voi käydä ihmettelemässä. Kuviakin on ja kaikkea. Sen verta audiota puhun et lopputuloksesta sen kuulee, oikea, laadukas laite oikeaan paikkaan niin ei tartte pyristellä (Neven etuset=rumpusundi on juhlaa, kuten ny muukin...Manleyn putkimikki suun eteen ni jopas...vitsi mie tykkään härpättimistä) miksauksessakaan paljoa. Alustavat miksaustiedot Ruottin perämetsistä kertovat että homma sujuu loistokkaasti, ei tartte hirveästi ruuvata. Jäämme odottamaan tulosta. Syksyllä on lätty sitten käsissä, täällä voi käydä kasselemassa ennakkotietoja, täkyjä, sisäpiirin infoa ja kilpailuunkin osallistumassa, palkinto tulee olemaan TODELLA jämäkkä. Mutta se mainostuksesta.
Lisää kirjoittelua seurannee piakkoin, huomenaamulla pitäisi hypätä Roaddogin autoon ja suunnata keula kohti Kuopion Henkkaa, Beggarsin miksaushommat mielessä. Kuopion kavereiden kanssa voisi ehken myös maljankin kaataa...ehkä. Ja sunnuntaina sitten samalla porukalla Nosturiin lämppäämään Kiss -mies Eric Singerin orkkaa...hitto, illalla roikutaan sitte mahdollisesti John Corabin munissa ja höperrellään kuin oikein loisto levy se Mötley Cruen Crue olikaan. taidanki laittaa Uncle Jackin soimaan ja kosahtaa sohvaan nurinniskoin. Son moro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti