torstai 26. elokuuta 2010

Yksikätinen rosvo kahden maailman välissä

Ei ole sitten yksikään päivä samanlainen näissä hommissa. Edellisviikolla oli taidepoppia Alakerrassa, Kärtsyn soolobändiä, oma survariveto Dantesissa...eli hyviä perushommia mukavien ihmisten seurassa. Verrattuna kesähelteiden normaaliin yleisökatoon SZ:n keikalle kiipesi jopa erittäin hyvin jengiä, mistä iso kiitos paikalleraahautuneille. HYvä boogie. Nyt on mukavata istua junassa matkalla pienelle lomapätkälle maaseudun rauhaan. Tällä viikolla olikin sitten varsinaisia erikoissepän (special blacksmith) hommia, kerrassaan. Työviikon intoa lannisti hieman pikku-accidentin seurauksena puoliteholla toiminut vasen känny, mikä hankaloitti mikitystä ja piuhanvetoa ikävästi. Puristusvoiman puuttuessa on huono väännellä ja keriä, prkl!

21.7.2010 Semifinal, Helsinki, Jandek (USA/Fin), Avarus, Kauko ja Jukka, Dora Bleu (Can)

Taidetta. Jumanklavita sentään. Oli meinaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita illan kamussa. Tsekit meni normisekoillen, ja sen verta monitahoista ja laajaa oli instrumentaatio että soveltaa sai. Ensimmäisenä esiintyjänä trubaduurineiti Kanadasta, varsin angstista, tuskaisaa ja teksteiltään välillä melkein Slayer -tason väkivaltaa hiponutta julistusta säestettiin akkarilla, jonka soundista neidillä oli hieman omansalainen ajatus, analogidilsa väliin ja märäksi. Melkomoista naputusta oli, mutta yleisö tykkäsi.
Sitten lavalle kampesi henkilökohtainen illan huippukohta, rämeblues -duo Kauko ja Jukka. NYT toimii. Laulu, kaksi sähkäriä, lattiabassari (mikki matolla) ja snare, huuliharppu ynnä pelti pikkumikserin läpi kymppiwattiseen kitarakomboon ja siitä viisseiskalla ulos. Jumankeuta notta oli autenttinen soundi! Silkkaa Robertjohnsonia ja deltaa, sopivan klenkkaavalla groovella. Erittäin kova.
Avarus. Eli koticasioita, sämpläystä, surinaa ja piipatusta. Ja melko hurjia venpeleitä. En mää ny tästä kauheast tajunnu mutta hauskaa kamaa joka tapauksessa.
Ja sitten illan pääesiintyjä, outsider -americanan legenda Jandek, suomilaisilla soittajilla vahvistettuna. Hurjaa hommantouhua. Hiukka taas tiskin takana olo kuin kaniinilla ajovaloissa. Rujoa taidevenkoilua, miltei sonicyouthmaista kitaramylläkkää, hämmentäviä "vireitä" ja rumpupadien ja peltien kilkuttelua sormustimilla. Omalla tavallaan ihan perkeleen kova, toisaalta melko hermoja tappavaa touhua. Yleisö kuiteski diggaili, taputti kohteliaasti lattialla istuen ja sehän se ny pää-asia onkin. Uusia kujeita, tulossa, joskus...

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Hello! I'm at work surfing around your blog from my new iphone! Just wanted to say I love reading your blog and look forward to all your posts! Carry on the fantastic work!

My weblog - slots online for real money